Määritelmiä ja käsitteitä – Professional Consumer Products

Nousukorkeus

Useimmissa ilotulitteissa (Padat, one shot:it) on yksi tai useita ns ampumaputkea, joissa jokaisessa on ns nostopanos, jonka tehtävä on nostaa ilotulitteen efektin (myös tähtipommina tunnettu) putkesta ilmaan. Ilmassa tähtipommin sisällä oleva avauspanos räjähtää ja muodostaa tähtikuvion. Nousukorkeus tarkoittaa kuinka korkealle efekti (tähtipommi) nousee ennen kuin se räjähtää.

Tavalliselle 30 mm putkelle nousukorkeus voi olla 30-50 m ja tähtikuvion koko ilmassa voi olla 20-30 m läpimitaltaan.

Raketti toimii niin, että siihen on kiinnitetty pieni suihkumoottori ilotulitteen ohjauskeppiin ja moottorin päällä on kiinnitetty efekti. Palattuaan loppuun moottori sytyttää efektin. Raketin nousukorkeus on 40-70m

Turvaetäisyys

Turvaetäisyydellä tarkoitetaan etäisyyttä, jonka taakse tulisi sijoittautua jos haluaa seurata ilotulitusta jotakuinkin turvallisesti. Ilotulitteet ovat itse asiassa hyvin turvallisia oikein käytettyinä, mutta aina voi jotain sattua. Turvaetäisyys löytyy joka tulitteen merkkikilvestä.

Jos ammut monta erilaista tulitetta sijoita yleisö (tai tulitteet) suurimman etäisyyden mukaisesti.

Tähtipommeja ampuvan tulitteen (esim pata) kohdalta on helppo ymmärtää mistä turvaetäisyys tulee. Voimme kuvitella että kun nostopanos heittää efektin putkesta korkealle ilmaan ja efekti räjähtää siellä, niin ilmassa tähtikuvion halkaisija koko voi olla esim. 30 m. Mutta jos efekti ei nousekaan kuin vain 10 m niin tähtikuvio muodostuu maantasolla. Sama tapahtuu jos raketin keppi jumittuu tukeen, josta se ammutaan. Silloin palavia tähtiä sinkoilee 20-30 m ampumapaikan ympärille. Vielä pahempaa seuraa jos efekti räjähtää jo putkessa ollessaan, koska silloin koko pata saattaa räjähtää tuhoisin seurauksin.

Turvaetäisyys on se etäisyys tulitteisiin, jonka takana on pysyttävä, jotta esityksen seuraaminen olisi turvallista.

Huomaa, että pata voi kaatua koska sen alusta jossa se seisoo ei ole täysin tasainen, täysin tukeva tai jos alusta on liukas tai pehmeä. Tämä aiheuttaa suuren vaaran. Kaatuessaan pata “ampuu sivuttain” ja pahimmassa tapauksessa kohti katsojia tai ampujaa. Silloin ei aina edes turvaetäisyys riitä. 

Vastuullinen ilotulittaja varmistaa AINA etukäteen että pata ei voi kaatua kun hän ampuu.

Olet ehkä huomannut, että ammattilaiset työskentelevät paljon lähempänä tulitteita kuin katsojat. Sitä he voivat tehdä koska heillä on oikeat varusteet: eli palonkestävät vaatteet, suojakypärä, suojalasit tai visiiri, hanskat, vahvat jalkineet jne. Heillä on myös vakuutus vahinkojen varalle.

Tulitteen laji (Tyyppi)

Tulitteet voidaan karkeasti jakaa kahteen kategoriaan; tulitteet, jotka toimivat maassa tai jotka toimivat ilmassa. Raketti nousee maasta ja tekee kuvionsa ilmassa. Suihku seisoo maassa ja suihkuttaa  hopeatöyttöä. Pata ampuu pieniä tähtipommeja ilmaan, joissa muodostuu tähtikuvio. Tavanomaiset tulitteiden tyypit ovat padat, raketit, suihkut, one shotit ja roomalaiset. “One shot” ampuu yhden laukauksen ilmaan. Roomalainen ampuu useita; se on kuten on pata, mutta kaikki paukut on yhdessä putkessa. 

Toiminta-aika

Tämä on tärkeä tieto kun suunnitellaan näytöstä. Jotta voisi sytyttää seuraavan tulitteen näytöksessä ilan että tulee tauko, pitäisi tietää milloin edellinen lopettaa. Toiminta-ajalla tarkoitetaan kuinka kauan ilotulite toimii siitä kun ensimmäinen efekti nousee siihen kunnes viimeinen on sammunut.

Kaikissa kuluttajatuotteissa on ns turvasytytyslanka jonka paloaika on n. 7 sek. Tätä aikaa ei lasketa toiminta-aikaan.

Nettoruutipaino

Ei kerro paljonko tulite painaa vaan kuinka paljon siinä on palomassaa. Korkein sallittu raja Suomessa on 1000 g

Mihin sopii näytöksessä

Tyypillinen “mielestäni”- määritelmä. Klassisessa ilotulitusnäytöksessä aloitetaan rauhallisesti ja lopetetaan intensiivisesti.

Mihin käyttöön

Joka ilotulittajalla on varmasti oma mielipiteensä siitä missä jotain tulitetta voi käyttää. Mutta jos yhdistää tämän käsityksen kysymyksiin kuten “mihin sopii näytöksessä”,  intensiteettiin ja melutasoon, niin löytyy osaset, joilla rakennetaan haluttu tunnelma näytökseen.

Intensiteetti

Kuvaa, taas subjektiivisesti, tulitteen dynamiikka.

Vaikea kysymys koskien “häiritsevää melua”

Kysymys on olennainen, lue siitä syystä alla oleva, jotta tietäisit miten lähestyä asiaa ja miten toimia.

Ammattilaismaailmassa asialla on myös suuri merkitys. Vallitsevat säännökset löytyvät ympäristölainsäädännöstä ja tämähän pätee ammattilaisille kuin kuluttajille.

Ilotulitus aiheuttaa ns “tilapäistä melua”. Lain mukaan tilapäisen melua saa syntyä ennen klo 22.00 korkeintaan 55 dB mitattuna asunnon sisältä ja klo 22.00-24.00 välillä korkeintaan 45 dB. Klo 24.00 ei saa kuulua tilapäistä melua laisinkaan. Huomaa, että uutenavuotenakin pätee ympäristölaki, mutta sen soveltaminen lienee mahdottomuus. Sen sijaan jos ampuu ilotulituksia muina vuoden aikoina, niin ympäristölain pykäliä on noudatettava.

On hyvä ymmärtää miten ilotulitteet toimivat, jotta melukysymys tulisi selväksi:

Puhutaan ensin padasta
Padassa on joukko yhteen limattuja putkia jotka ampuvat efektejä ilmaan. Kun jokin putki ampuu, kuuluu ensin “nostopanoksen” ääni. Tämä heittää efektin ilmaan. Seuraava ääni tulee kun efektin “avauspanos” räjähtää heittäen tähdet kuvioksi taivaalle.  Itse efektissä saattaa olla ääntä esim rätinää. Eli padasta voi lähteä kolmenlaista ääntä.

Mutta kaikki tulitteet eivät toimi samalla tavalla?
Toisilla tulitteilla ei ole avauspanosta ja toisilla ei myöskään nostopanosta. Esimekiksi roomalaisella kynttilällä on kyllä nostopanos, mutta ei avauspanosta, koska sen efekti vain palaa pallona äänettömästi ilmassa. Suihkulla ei ole kumpaakaan panosta vaan se palaa maassa seisoen purskuavalla äänellä. Tulitteilla, joissa ei ole avauspanosta kuuluu vain paukku maantasolla. Tulitteilla, joilla ei ole kumpaakaan eivät pauku laisinkaan.

Paukun voimakkuus riippuu ruudin määrästä panoksesta, eli isomman kaliiperin putket paukkuvat enemmän sekä massa että ilmassa. Myös effektin laadulla on merkitys, mutta se on jo vaikeampi kysymys jota tässä ei käsitellä.

Mistä syntyy “häiritsevä melu”
Jos tulitteella on avauspanos, joka räjähtää korkealla ilmassa niin se kuuluu AINA kauas. Mitä suuremmat putket, sitä kauemmas ääni kuuluu. Jos tulitteessa on vain nostopanos, niin paukku jää maantasolle. Ääni leviää ympäristöön, mutta sen leviämistä vaimentaa puut, rakenteet, ruohikko, maa, jne eli se vaimenee paljon nopeammin kuin vapaassa ilmassa liikkuva ääni.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Jos ammut ilotulituksen taajamassa äänekkäillä tulitteilla klo 22.00 jälkeen, niin sinun on tiedotettava ympäristölle että sinä tulet meluamaan. Tiedota kaikkia esim. 1 km etäisyydellä. Paikkakunnan “puskaradio” on myös hyvä keino. Tämä ei siis koske uuttavuotta.

Jos haluat ampua meluavilla ilotulitteilla klo 22.00 jälkeen, niin voi hyvin olla, että et saa lupaa pelastusviranomaisilta. Jos sen sijaan pyydät lupaa ampua ns hiljaisen ilotulituksen, jossa vain käytät roomalaisia, suihkuja ja muuta hiljaista tavaraa, niin voit hyvin perustella, että täytät ympäristölainsäädännön vaatimukset. Edelleen sinun on tiedotettava lähiympäristöön ilotulituksesta.

Jos haluat ampua 24.00 jälkeen varaudu siihen, että et saa lupaa tai, että sinun on rahdattava ilotulituksesi sekä kaikki katsojasi jonnekin korpeen, jossa voit häiritä vain susia ja yöpöllöjä.

Vastuullinen ilotulittaja !
Ota huomioon ympäristösi ja katsojasi. Ilotulitus voi olla ympäristölle ja eläimille häiritsevä, ja varsin usein eläinten omistajille. Jos sävellät ilotulituksen 80-vuotiaalle tädillesi, niin tee jotain joka on kaunista muttei äänekästä. Ajattele lasten herkkiä korvia ja anna heille suojalasien lisäksi kuulosuojaimet.